"Oi, miksei saavu noutamaan, tuo prinssi uljas, nuori, sadun ihmemaan..." - nimittäin postin pakettikuittia. Siis isäntää odottelen malttamattomana kotiin, jotta hän noutaisi minulle kyläkaupalta postipaketin! Salaisen RistiPistoYstävän vihjailusta päätellen tämä voisi olla nyt paljastusposti. Ystävän nimenkin jo tiedän, jos paketin oikeaan asiaan osaan yhdistää, koskapa nimi on postilapussa. Voi, kun isäntä ehtisi tänään ajoissa (ennen kyläkaupan sulkeutumista) töistä kotiin, etten joudu odottamaan huomiseen!
EDIT: No sehän se sitten oli! Salainen RistiPistoYstäväni lähetti "paljastuspostinsa" tänään, ja ystävä oli
lankavuori-blogissa majaileva Minna. Kaikki vastaanottamani lähetykset olivat oikein mieleisiä, ja tämä viimeinen oli kertakaikkiaan yliveto! Minna oli pistellyt tällaisen joulukoristeen:
Malli on kuulemma The Drwn Threadin Miniature Bellpull Ornament. - Todella kaunis, ja pääsee seinälle odottelemaan joulukuusta. Totta, Minna, tästälähin muistan sinut joka joulu :)
Sitten tällainen upea puurasia:
- Minähän olen rasiafriikki, joten tämähän on minulle ihan justiinsa sopiva. Katso, miten kaunis lukkokin rasiassa on! Minna ehdotti, että rasian päällä olevan maalauskankaan voisi päälystää ristipistotyöllä, mutta taidankin laittaa ristipiston sisään jotain muuta tukipahvia ja käyttää tämän pikku maalauskankaan ihan oikeasti maalaamiseen, sillä koko on varsin houkutteleva siihen tarkoitukseen. Sillä tavallahan sitä saisi rasiaan vaikka vaihtopäällisen: välillä voisi käyttää ristipistokantta, välillä maalattua ;)
Minna totesi, että rasioiden päälystäminen on tosi hauskaa, ja sitä en hetkeäkään epäile. Ostin Violariumista syksyllä pari pientä peltirasiaa, jotka ovat jo täynnä pikkutavaraa, mutta päälle tuleva ristipistokansi niistä vielä puuttuu. Kunhan tästä ehtii, niin sitten!
Niin, eikä puurasia muuten ollut suinkaan tyhjä, vaan siellä oli:
Pitsiä, pari ruusukoristetta, puolukkasaippuaa (ooo, mikä tuoksu!) ja ihanan värisiä paperiliinoja.
Eikä se loppunut vielä siihenkään, vaan vielä:
Kitchen Minis mallivihkonen ja lisäksi kovakantinen vihko, jonka kanteen voi kanssa upottaa ristipiston ja muutenkin koristella mieleisekseen.
Oikein lämpimät kiitokset Minnalle kaikesta kauniista, millä olet minua tämän neljännesvuoden ilahduttanut!
***
p>Enpä malta olla vastaamatta
Marin kommenttiin, jonka hän oli jättänyt eiliseen postaukseen. En nimittäin minäkään ollut askarteluihminen vielä viime kevääseen saakka. Koulun liimailukokemukset taisivat jättää pysyvät arvet... Sitten löysin 2-puolisen teipin, ja kaikki muuttui, heh. Nyt uskallan koskea jo liimaankin, ainakin Pirkan nestemäiseen pulloliimaan, joka on varsin näppärää käyttää. Varsinaisen askartelusysäyksen antoivat nuo upeat askartelublogit, joissa päivittäin käyn toisten aikaansaannoksia ihailemassa. - Ja imemässä ideoita, tietysti.
Satuitteko katsomaan eilen "Kukkaron herraksi" -ohjelmaa? Siinähän elämäntapaneuvoja suositteli kauniista esineistä ja itse tekemisestä pitävälle rouvalle korttiaskartelua. - Korttiaskartelun taloudellisuudesta voi tosin olla montaa mieltä. Kaipa kaiken voisi periaatteessa tehdä ihan vain kierrätysmateriaaleista ja tosi edullisesti. Mutta jos ihmisellä on taipumusta välineurheiluun, niin kyllä sekin tässä harrastuksessa onnistuu! Ja nettihän on täynnä toinen toistaan houkuttelevampia askartelukauppoja...
Josta juolahti puolestaan mieleeni Marin toinen lausahdus, että ehdinkö tehdä askarteluita samassa tahdissa, kuin materiaaleja postista saan. Vastaus on tietysti, että en tietenkään ehdi :) Varastot kasvavat tässä hommassa samaa tahtia kuin lanka- ja kangasvarastot käsityöhommissa. Tosin vaihdoista on sanottava, että jos postia paljon tulee, niin kyllä sitä vastaavasti lähteekin! Toisaalta en juurikaan laita vaihdoista saamiani juttuja askartelumateriaaleina eteenpäin, vaan suhtaudun niihin sillä tavalla tunteella, että haluan käyttää itse sen, mitä olen toiselta saanut. Vaihtoihin ostan sitten uutta.
2 kommenttia:
Ai hurja, miten ihana paketti :) Tuo joulukoriste on kyllä upea! Samoin puurasia.
Samaten ihastelen saamaasi lähetystä. Mullakin rasiat on silleen heikkous, että pienen rasian ostan matkamuistoksi joka kohteesta missä käyn.
Niinpä, kun sitä alkaa laskemaan hintaa yksinkertaisellekin kortille, niin kertyyhän sitä. Mutta lohduttaudun sillä, että maksaa kaikki harrastukset, jottei askartelu sieltä kalliimmasta päästä ole. Aina ne uudet tarvikkeet houkuttaa, vaikka miten kotona olisi ennestään vanhojakin yllin kyllin.
Lähetä kommentti