keskiviikkona, lokakuuta 01, 2008

Kieltäytymisiä...

Taas täältä lähtevät kiitokset Ninalle, joka on decomatskuvaihdon parini. Sain tänään häneltä ihanan sadepäivän piristyksen:
Tehtävänähän oli lähettää kymmenisen kuvaa, ja Nina oli löytänyt kovasti makuni mukaiset kuvat. Noita vintage-kuvia voisi katsella vaikka kuinka kauan - ja ihmetellä, miten maailmassa voikaan olla noin kaunista! Hmm, se on kai se illuusio tuosta "vanhasta, hyvästä ajasta".
Minun lähetykseni Ninalle:
Käsityökaupan kuvasta on nyt pistelyt tehty ja on helmien vuoro:
Muutamia valkoisia helmiäkin on jo ommeltuna, mutta eiväthän ne valokuvassa näy, nekään...
Eilen kävikin hupaisa sattumus tuon ns. "taiteeni" kanssa, kun seurakuntamme lähetyssihteeri soitti ja kysyi, josko jo tänään veisin tauluni näytille. Oikein säikähdin, että MIHIN? Sittenhän se sekaannus selvisi: Sovimme viime vuonna, että pitäisin lähetyskahvilassa näyttelyn lokakuussa 2008. Sitten lähetyssihteeri soittikin, että nyt olisikin heti vapaa näyttelyaika (marraskuussa 2007). Otin ajan silloin riemumielin vastaan ja järkkäsin näyttelyni paikalle.
Sain silloin semmoisen käsityksen, että ko. näyttelyaika tuli ikäänkuin tämän vuoden varauksen tilalle. Lähetyssihteeri puolestaan oli ymmärtänyt, että pitäisin näyttelyn molempina vuosina.
En tiedä sitten, teinkö höpsösti, kun sanoin, että voivat mieluusti tarjota näyttelyaikaa nyt jollekin muulle, jolla on palavampi tarve saada töitään esille.
Paikallinen kuvataiteilijayhdistys kun järjestää tässä kuussa juhlanäyttelyn, ja olen tarjoamassa sinne kolmea työtäni jurytettäväksi, ja marraskuussa saan kaupunkimme torin laidalla olevan pankin ikkunaan muutaman työn esille. Joulukuussa olisi sitten se isompi näyttely, jota varten olen vuokrannut Taidetalon alakerran.
Tuumin, että rahkeeni ja innostukseni ei nyt riitä enää lisänäyttelyihin, vaikka olisihan se ollut ilmaista tilaa... Mutta ripustamisessa on iso työ, ja pitää kirjoittaa nimilappuja ja luetteloita, esittelyitä ja muita. Päivän varoitusaika oli hiukan liian lyhkäinen siihen.
Sitäpaitsi ripustustyö vie aina isännältäkin yhden työpäivän.
Toivoisin myös, että sitten, kun vien jotain esille, homma olisi hyvin suunniteltu ja kokonaisuus harkittu, jotta se antaisi töistäni niin myönteisen kuvan, kuin nyt tämmöisten töiden puitteissa on ylipäänsä mahdollista.
Niinkuin huomaat, koitan tässä nyt vakuutella itseäni, että menettelin viisaasti. No, se oli se ratkaisu, eikä millään tavalla elämää suurempi.
Toisen pikkuratkaisun tein, kun päätin, että en mene ensi kesänä kumminkaan rippileirille. Ei se alennetulla palkalla oikein innosta, kun leirin järjestelyvastuu lankeaa aina papille (eli minulle), ja siinä on aikamoinen ruljanssi, varsinkin näin etätyönä tehtynä. Lienee aika alkaa sopeutua tähän eläkeläisen identiteettiin, ainakin papintyön osalta. - Vaikka rippileirit ovat oikeasti kivoja!

4 kommenttia:

Ritu kirjoitti...

Voi miten paljon täällä on taas mielenkiintoista luettavaa. Käsityöt, askartelut, öljyvärimaalaus, pianonsoitto -ja mikä kirjallinen lahjakkuus olet vielä kaiken kukkuraksi ! On ihan mahdottoman mukava käydä täällä lueskelemassa. En muuten minäkään alennetulla palkalla ilmaista työtä tekisi. On taito osata tehdä viisaita päätöksiä myös oman jaksamisen suhteen. Mukavaa lokakuuta !

Villiviini kirjoitti...

Kävin jo eilen ihailemassa upeaa kokoelmaasi. On ne niin upeita teoksia, että sielu oikein niissä lepäsi. Kiva jos saat ne esille noin moneen paikkaan. Silti pitää tosiaan säästää itseäänkin, miehen vaivoja unohtamatta, joten oikein teit ainakin minun mielestäni. - Kas mitä huomasin, olen tasan kävijä numero 23 000 - harvoin osun näinkään lähelle mitään tasalukua. Mukavaa päivää!

Mireli kirjoitti...

Malli ristipistotyöhön on CrossStitcher-lehdestä, lokakuun numero vuodelta 2005.

Mama kirjoitti...

Täälläpä Pappilan hätävarasta Mama. Olen silloin tälläin käynyt kurkkailemassa sivujasi. Hienot ja upeat ovat. Ihania sakarteluvinkkejä on. Tätini opetti eläessään minulle nypläyksen alkeita. Hän oli tosi taitava. Perintonä ja lahjaksi olen saanut tukon hänen tuotoksiaan. Upein taitaa olla kynttelikkö, joka on kuultokuva.
Lähdempä muuten viikonloppuna "pastoroidulle" matkalle mieheni kanssa. =))
Iloista tulevaa adventin aikaa. T. Mama