Partioelämää

Mummu tuli tänään lapsia kaitsemaan, niin pääsimme mieheni kanssa viettämään laatuaikaa partioleirille. Sukulaispoika pyysi sinne "hartauttamaan" partiolaisia iltanuotiolla, ja me tietysti viivana menimme paikalle.
Kyllä olikin hieno paikka! Ihka oikea saari, veneellä mentiin ja pärske kävi! Sinne tuli leiriläisten vanhempiakin vierailulle, ja löytyipä heidän joukostaan muutama "melkein tuttukin", kun hetken aikaa jutustelimme. - Jopa entinen luokkakaverini ala-asteen ajoilta!
Ilmat olivat leiriläisiä suosineet, eli ukkosta ei ollut ollut, eikä pahasti sadellutkaan (nyt illalla lähtiessämme taisi kyllä alkaa sataa tihuuttaa...) Olivathan nuo tavarat kyllä laavujen alla suojassa:
- Tai no, alla ja alla:

Oli siellä muutama kaveri, joka koko ajan vuoli jotain:

Joku taas oli innokas kalastaja, ja kulki onki kourassa. Sudenpentuja oli kuulemma 15 ja leiriläisten kokonaisvahvuus noin 30, vähän päivittäin vaihdellen, joten mukavankokoinen porukka!

Ihastelin kovasti, että opettaa tuo partio lapsille ja nuorille hyviä "elämässäselviytymistaitoja" tänäkin päivänä, ja vanhemmille partiolaisille organisoimis- ja johtamistaitoja sekä huolenpitoa. Hieno homma.

Yksi leiriläisistä oli muuten koira:

Joku mainitsi, että se on maailman älykkäintä koirarotua, ja sen kyllä huomasi. Oli se niin taitava pelaamaan palloa. Kun ei saanut isosta pallosta muuten otetta, työnsi sitä hienosti kuonollaan eteenpäin, ja haastoi koko ajan pelaamaan.
Ruokahuolto näytti toimivan mallikkaasti (205 kpl kalapuikkoja...), ja kahvinkeitinkin oli:

Oliko se nyt kiuas, josta oli puhe, että kun se oli venesatamassa odottamassa kuljetusta leiripaikalle, joku kaupungin työntekijä oli sen napannut ja lähtenyt viemään kaatopaikalle. Hän oli luullut, että joku on sen siihen roskaamismielessä jättänyt. Suurin piirtein toiselta puolen kaupunkia oli sitten heppu yhytetty ja käännytetty tuomaan toosa takaisin!
Tästä itse rakentamastaan lautasta lapset/nuoret olivat tosi ylpeitä, ja sillä melottiin näytöskierros, että kyllä se kantaa:

Olivat myös meloneet kanootilla ja kanootit oli kaadettu kuulemma kumoon ja sieltä oli sitten pitänyt selviytyä. Joku porukka oli päässyt kaatamatta kuivana rantaan, ja heitä odotti kuulemma perillä ämpärillinen vettä niskaan. Oli myös melottu pikkusaarelle ja yövytty siellä.

Iltanuotiolla luin termiittisadun ja palan psalmia. Sitten otimme toisiamme kädestä ja lausuimme Herran siunauksen. Lauloimme yhdessä nuotiolauluja ja lapset olivat tehneet hauskaa ohjelmaa: sketsin, tietokilpailun, lauluesityksen...

Lätynpaistoon jäivät, kun lähdimme puksuttelemaan veneellä paikalta. Kiitos kivasta kokemuksesta, olin ehdottomasti saamapuolella! - Kuin myös aviosiippani, joka opetteli merimiessolmun, paalusolmun, siansorkan ja mitä niitä nyt oli...